Abstracts Transportation

Sustainability Conceptualisation, Operationalisation, and Realisation : Perspectives on Urban Transportation Policy-Making and Planning

by Linda Karjalainen

Kaupungit ovat omaksuneet johtavan aseman kestävän kehityksen toimenpiteiden käyttöönotossa ja kestävyysmuutosten tavoittelemisessa paikallisesti. Tämä koskettaa myös kaupunkien liikennejärjestelmiä. Kestävä kaupunkiliikenne viittaa liikennejärjestelmään, joka takaa jokaiselle turvallisen, edullisen ja yhdenvertaisen saavutettavuuden samalla kun järjestelmän tuottamia ympäristöpäästöjä ja muita -vaikutuksia saadaan pienennettyä. Lisäksi järjestelmä on resurssitehokas ja taloudellisesti toimiva, mutta vaatii pitkän tähtäimen politiikkaa ja suunnittelua sekä yhteistyötä ja integrointia monien toimijoiden ja hallintotasojen välillä. Edellä linjatusta ekologisen, sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden huomioivasta kestävän kaupunkiliikenteen määritelmästä huolimatta siihen nojaavat paikallisen tason käytännön toimet nostavat useimmiten ekologisen kestävyyden ja tehokkuuden keskiöön. Samalla monet sosiaaliset osatekijät jäävät huomiotta, vaikka ne kuvaavatkin juuri paikalliselle väestölle tärkeimpiä liikkumiseen vaikuttavia tekijöitä. Vaillinainen kestävyyden kehystäminen johtaa myös todennäköisesti kapeampaan toimenpidevalikoimaan ja -seurantaan. Kestävyyden käsitteellistämistä, käyttöönottoa ja näiden tuloksena rakentuvaa kaupunkia tulee tarkastella kriittisesti suhteessa toisiinsa. Tämä väitöskirja tutkii kyseistä tilaa kestävyyden konseptin ja käytännön välissä paikallisessa päätöksenteossa ja suunnittelussa. Kaksiosainen tutkimuskysymys RQ1 pureutuu ensin siihen, (A) miten kestävä kaupunkiliikenne on käsitteellistetty ja otettu käyttöön paikallisessa päätöksenteossa ja suunnittelussa, ja toiseksi siihen, (B) millä tavoin A vaikuttaa kestävyyden havainnollistumiseen kaupungeissa. Tutkimuksessa käytetty analyyttinen viitekehys yhdistää idean ja konkretian välisen polun päätöksentekoprosessin eri vaiheiden kanssa. Väitöskirja edustaa empirismiä ja realismia sekä yhteiskuntatieteellistä ympäristötutkimusta. Lisäksi se ammentaa tieteellisesti maantieteestä, politiikan tutkimuksesta sekä kaupunkisuunnittelusta, ja esittää näin ollen monitieteisen politiikananalyysin. Siksi väitöskirjassa on voitu monipuolisesti kattaa päätöksentekoprosessin eri vaiheet, hyödyntää erilaisia aineistoja ja metodeja sekä sisällyttää monimuotoisia näkökulmia osaksi tutkimusta. Sisällytetyt näkökulmat edustavat tutkijoita, kunnallispoliitikkoja ja suunnittelijoita sekä kaupunkilaisia. Eri näkökulmat syntetisoidaan suhteessa toisiinsa, mikä tuottaa uudenlaisia, monipuolisia ja integroituja perspektiivejä vastaukseksi asetettuun tutkimuskysymykseen. Käytetty aineisto koostuu akateemisista artikkeleista keskittyen kestävyysarviointeihin (Artikkeli I), haastatteluista kunnallisten poliitikkojen ja suunnittelijoiden kanssa keskittyen päätöksentekoon (Artikkeli II), ja kotitalouksien autonomistajuutta käsittelevistä tilastoaineistoista keskittyen kaupunkilaisten erityyppiseen autottomuuteen (Artikkeli III). Metodeina käytetään moninaisesti systemaattista kirjallisuuskatsausta ja laadullista …